Kruununmylly, jo vuodesta 1539

Katisten Kartanon läheisyyteen on avattu uusi historiallinen kohde  Kruununmylly, jossa  voi järjestää  monimuotoisia  kokouksia, koulutuksia, seminaareja ja muita yritystilaisuuksia ja juhlia. Kruununmyllyssä on yhteensä noin 175 asiakaspaikkaa. Kruununmylly sijaitsee Lahden 10-tien varressa, vain noin 5 minuutin ajomatkan päässä Katisten Kartanosta.    Kruununmylly Vanajanlinnantie 4 13210 Hämeenlinna

Välähdyksiä Kruununmyllyn historiasta

Ruununmylly, josta 1900-luvun alkuun asti käytettiin nimitystä Kruununmylly, on alun perin valtion omistama mylly. Suurin piirtein tällä paikalla, nykyisen Ruununmyllynjoen, entisen Myllyjoen, varrella lienee ollut mylly jo kauan ennen kruunun puuttumista myllyjen toimintaan. Kruununmylly perustettiin kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella 1500-luvulla Hämeen linnan alaisuuteen ja esiintyy linnan tileissä jo vuodesta 1539. Myllyssä jauhettiin viljaa sotaväen tarpeisiin, linnan omaan käyttöön mm vankilaan sekä linnan kartanoiden eli Hätilän, Saaristen ja Ojoisten  käyttöön. Kruununmyllystä käytettiin 1600-luvulla myös nimityksiä Kuninkaanmylly ja Linnanmylly. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa on käytetty Kronokvarn-nimen ohella nimitystä Konungkvarn vielä 1900-luvun alussa. Kruununmylly sijaitsi Mäskälän kylään kuuluvan Katisten rusthollin mailla ja niinpä sen omistaja kruununvouti Henning Fulda vaati 1690-luvulla myllyä itselleen  ja se annettiinkin hänen käyttöönsä. Samalla muodostettiin Kruununmyllyn perintötila, joka nyt siis yhdistettiin Katisten ratsutilaan. Kun Katisten kartano muodostettiin 1800-luvun puolivälissä, jäi Kruununmyllyn yksinäistila Katisten kartanon omistukseen.

Uusi mylly

Katisten kartanon omistaja, kauppias , sittemmin kauppaneuvos Johan Fredrik Lönnholtz, rakennutti uudenaikaisen komean myllyn  entisen paikalla vuonna 1866. Myllyn suunnittelusta ja piirustuksista vastasi forssalainen insinööri J. Hult. Mekaanikkona ja rakennusmestarina toimi Johan Axel Österling. Uusi mylly oli tarpeen, koska vanha puurakenteinen oli jo huonossa kunnossa, eivätkä sen kaksi kiviparia riittäneet jauhamaan kaikkea seudun asukkaiden tarvitsemaa viljaa. Uusi jauho- ja ryynimylly oli kaksikerroksinen , tiiliseinäinen ja pärekattoinen rakennus, johon tehtiin kaunis, yläosastaan puolikaaren muotoiset pikkuruutuiset ikkunat. Jauhinkivet ja muu laitteisto sijoitettiin yläkertaan ja konehuone sekä ratashuone alakertaan.

Tulipalo

Uutta myllyä koetteli kuitenkin jo vuoden 1868 tammikuussa raju tulipalo, jossa mylly paloi sisältä lähes kokonaan ja laitteet tuhoutuivat käyttökelvottomiksi, samoin paloi myllyn pärekatto.
Rakennuksen ulkoseinät säilyivät palossa ja joitakin laitteiden metalliosia voitiin  käyttää uudelleen. Heti samana vuonna mylly korjattiin ja sinne hankittiin uudet jauhatuslaitteet. Seuraava tulopalo sattui 17. maaliskuuta vastaisena yönä vuonna 1894, jolloin ryynikone ja osa myllyn sisärakenteista tuhoutuivat. Tämänkin palon jälkeen mylly korjattiin nopeasti.

Vuonna 1927  myllyn yhteyteen perusti Katisten kartanon omistaja  Erik Grenman lastuvillatehtaan  (Hämeen Lastuvilla), joka oli aikanaan maan suurin ja josta vietiin lastuvillaa mm. Englantiin ja Irlantiin. Lastuvillaa käytettiin lähinnä pakkausmateriaalina. Tehtaan toiminta loppui 1987 Lars Krogiuksen toimesta, koska styroksi oli ohittanut lastuvillan suosion pakkausmateriaalina.

Myllyssä, jota käytettiin ns. tuulimyllynä, jauhettiin viimeiset jyvät maksua vastaan 23.09.1954. Viimeiset jauhot Katisten Kartanon tarpeisiin jauhettiin 1960-luvulla. Vanhoja venäläisin kirjaimin merkittyjä tullilaatikoita on yhä tallessa. Samoin myllykoneisto on täysin ennallaan, Myllyä käytettiin sekä vesi-että sähkövoimaa käyttäen.